sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Sinivalas

Yhteistyössä Kansallisteatterin
Bloggariklubi

Aika tavalla jännittävissä tunnelmissa odotin Sinivalaan kanta-esitystä. Sinivalas on Paavo Westerbergin kirjoittama ja ohjaama näytelmä kadotuksesta, syyllisyydestä ja kääntymisen mahdollisuudesta.


Anna ( Elena Leeve) viettää 35- vuotissyntymäpäiviään suvun huvilalla ulkosaaristossa. Mukana on isä, sisaruksia ja Annan musiikkoveljestä kirjaa kirjoittava Laura.
Anna etsii kovasti uudestaan itseään äidin kuoleman ja aviomiehen sairastumisen jälkeen. Hän on kansainvälisen yrityksen johtotehtävissä, mutta on kadottanut elämänsä suunnan. Sisarusten kesken tulee keskustelua Annalle niin tärkeästä suvun saaristohuvilan kohtalosta. Huvila onkin sitten joutumassa myyntiin vastoin Annan tahtoa. Anna tuntee menettävänsä viimeisenkin otteen elämäänsä.

"Heittäkää minut mereen, niin meri tyyntyy. Minä olen varma, että tämä hirveä myrsky on minun syytäni"
Joonan kirja 1:12

Esityksessä oli hurjan paljon elementtejä. Esitys tavallaan kysyi enemmän kuin vastasi. Olin välillä hiukan hämmentyneessä olotilassa, kun en oikein ehtinyt sisäistää heti kaikkea. Näytelmässä oli käytetty useaan otteeseen videoita, joita katsottiin suurelta screeniltä. Tummaa puhuva näyttämö tuntui videoiden vierellä pieneltä, mutta tämä asia toimi hyvin. Videot toivat ihanaa lämpöä esitykseen, ne olivat tehty koskettavasti. Näytelmä oli visuaalisesti mielestäni oikein hieno. Myös pukusuunnitelun puolelta onnistunut. Mukava saaristolaistunnelma välittyi katsomoon. Esityksessä oli käytetty mukavasti tehosteena lintujen ääniä. Luin käsiohjelmasta, että kaikki lintulajit, joiden ääniä esityksessä on, ovat kuolleet sukupuuttoon. Kaikkineen pidin kyllä näytelmän musiikista ja sykähdyttävän hienoa oli Peterin ( Annan isovelipuoli)  laulu.

Itse tarvitsin aikaa ajatella kaikkea sitä mitä näin. Huomasinkin monena päivänä ajatukseni menevän näytelmään ja tavallaan avasin ja sisäistin sitä itselleni uudelleen.

"Miksi emme halua luopua mistään? Miksi totuuden kohtaaminen, eli valaan vatsaan joutuminen, tuntuu niin pelottavalta?"

                                          Paavo Westerberg

Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho totesikin ennen Sinivalaan kanta-esitystä, että
"Taide auttaa muistamaan ja viihde unohtamaan". Minulle kävi juuri näin!


Ohjaus: Paavo Westerberg
Rooleissa: Eero Aho, Elmer Bäck, Kristiina Halttula, Elena Leeve, Esa-Matti Long, Markku Maalismaa, Emmi Parviainen, Heikki Pitkänen, Timo Tuominen, Antti Pääkkönen

Musiikki ja äänisuunnittelu: Kasperi Laine

Valo ja video suunnittelu: Ville Seppänen

Pukusuunnittelu: Tuomas Lampinen

Lavastus: Kati Lukka

Naamioinnin suunnittelu: Laura Sgureva-Cox

Dramaturgi: Eva Buchwald

Ohjaajan assistentti: Alise Polacenko


Sinivalas sai kanta-esityksen 4.3.2020 Kansallisteatterin suurella näyttämöllä.
Kesto 2h 45 min sisältäen väliajan.

Sydän kiitos Bloggariklubi ja Kansallisteatteri

Kiitos myös Tanja "Tanjan matkassa" blogista ihanasta seurasta


12 kommenttia:

  1. Kuulostipa hyvältä, varmasti ollut antoisaa katsottavaa! Leppoisaa naistenpäivän iltaa ja mukavaa alkavaa viikkoa♥

    VastaaPoista
  2. Olipa hyvä kiteytys teatterinjohtajalta taiteen ja viihteen erosta. Kiitos koko postauksesta!

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoinen näytelmä, vaikka itse toivoisin myös vastauksia kysymyksiin. En pidä kirjoistakaan joiden lopun saa itse päätellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaukset tulee omasta mielestä..myöhemmin❤Mukavaa viikon alkua❤

      Poista
  4. Niin tosi tuo ajatus taiteen ja viihteen erosta. Varmasti pitää mennä katsomaan esitys, koska siinä näyttää olevan kirjoituksesi perusteella vaikeitakin tunteita, häpeää ja syyllisyyttä. Mukavaa viikon alkua sinulle!

    VastaaPoista
  5. Teatterissa pitäisi käydä useamminkin. Kiitos sinulle.

    VastaaPoista

Ilahdun suuresti viesteistä!