Onnellisten saari

Eeva Loukon Onnellisten saari avaa uuden dekkarisarjan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Helsingin Lauttasaareen, jota jostain syystä kutsutaan Onnellisten saareksi. Itse en tiedä miksi, ehkäpä siellä asustelee keskimääräistä onnellisempia ihmisiä. 

Kirjan päähenkilö on kolmekymppinen Ronja. Ronja on asunut jo vuosia ulkomailla ja käynyt vain satunnaisesti kotikulmillaan Lauttasaaressa. Ronjan äiti Anita oli hylännyt Ronjan isän ja muuttanut Ranskaan, kun tyttö oli vielä pieni. Ronja elikin lapsuutensa ja nuoruutensa synkkyyteen taipuvaisen isänsä Harri Vaaran kanssa. Ronja oli siis saanut aika kylmää kyytiä vanhemmiltaan, joten ihmetystä ei herättänyt se, että tyttö oli muuttanut heti ylioppilaaksi päästyään Lontooseen. Nyt kuitenkin Ronja oli saanut tiedon, että hänen isänsä on löydetty kuolleena Kasinonrannasta ja tapauksessa epäillään murhaa. Tästä alkaakin tapahtumien vyöry. Monet ihmettelevätkin, miksi vaatimaton monelle tuttu historian opettaja on murhattu. 

Ronja tapaa Suomeen saavuttuaan teinivuosien ystäviään Anskun ja Millan joiden jälkeennäkeminen on yhtäaikaa satuttavaa kuin lohduttavaankin sekä jopa lukioaikaisen poikaystävänsä Villenkin. Murhatutkimusta tekevät konstaapelit Anton ja Oona mutta toimittajana työskennellyt Ronja ei luota heidän kykyihinsä ratkaista rikosta vaan alkaa itse selvittämään etäiseksi jääneen isänsä taustoja. Pikkuhiljaa monet salaisuudet saavat päivänvalon välillä hyvinkin jännittävästi.

Kirja on liki 400 sivuinen ja pitää sisällään monta vaiettua salaisuutta ja ihmissuhdetta. 

Lukiessani kirja piti kyllä otteessaan kiitettävästi mutta välillä tuntui, että oli vaikeaa hahmottaa kaikkea tapahtunutta ja sitä henkilömäärää mitä tarinaan sisältyi. Kieli on kuitenkin selkeää ja mukavasti dialogipainotteista, joten oli miellyttävää lukea. Kirjan lopussa jo sitten hiukan herätellään uutta arvoitusta, joten seuraavaa kirjaa odotellessa.

Kiitos Otava ja somessa.com kirjasta

Toivottelen sinulle täältä oikein mukavaa tammikuun loppua <3 Olen suuresti ilahtunut, kun tämän blogini lukijamäärä on nousussa. Jee :)

Introverttiys, ekstroverttiys tai jotain siltä väliltä

Tässä lomani aikana olen lueskellut niin netistä kuin kirjoistakin ihmisen persoonallisuuden piirteistä. Tuon tuosta tuli monessa yhteydessä esiin "Oletko ekstrovertti, introvertti vai näiden sekoitus ambivertti"?

Ekstrovertti henkilöitä kuvataan vauhdikkaina, äänekkäinä sekä spontaanipuhujina, he puhuvat mieluummin kuin kuuntelevat. Ekstrovertit ammentavat energiaa toisista ihmisistä ja asioista, joita tapahtuu heidän ympärillään. Ekstrovertit pitävät mm. kevyestä rupattelusta tuntemattomien kanssa. Ekstroverttien ulospäinsuuntautuneisuus nähdään työelämässä vahvuutena mutta myös heikkoutena. Ekstrovertti saattaa olla suurestikin uuvuttava kanssaihmisiään kohtaan.

Introverttejä kuvataan henkilöiksi, joiden sisäinen maailma on hyvin rikas. Introvertti pohtii asioita syvällisesti. Hänelle yksinolo on rauhoittavaa ja voimaannuttavaa. Introvertit eivät ole spontaaneja toimijoita, he eivät kuitenkaan vastusta uusia asioita mutta introverttien on saatava tietää niistä ajoissa. Työelämässä introvertit ovat harkitsevia ja kuuntelevia. Introverttien työelämän projektit ovatkin usein onnistuneita, niiden toteutusta kun on mietitty ja harkittu tarkoin. Tämä voi toisaalta sitten uuvuttaa ja ärsyttääkin niitä, jotka haluavat että asiat tapahtuu heti eikä huomenna.

Introverttien ja ekstroverttien sekoitus on sitten ambivertti. 

Itsessäni näen enemmän introvertin piirteitä, vaikka välillä olen sosiaalisestikin erittäin vahva, tykkään käydä esimerkiksi keikoilla ja tavata ystäviä mutta tarvitsen sitten vastaavasti omaa tilaa ja aikaa. Koti on minulle erittäin rakas ja sisäinen maailmani on rikas. En koskaan tunne yksinoloa yksinäisyydeksi. Rakastan kirjojen lukemista ja vaahtokylpyjä tassuammeessa kynttilän valossa ja hiljaisuudessa. Kesällä saatan kuljeskella niityllä poimimassa kukkia, tuijotella järveä tai takkatulta pitkän tovin. Riippukeinussa voi vierähtää tuntikin kun katselen vain pilviä. Toisaalta sitten saatan olla festareilla montakin päivää heilumassa ihan lavan reunalla. (Olen tehnyt yhteistöitäkin mm. Wanaja festival, Iskelmä kesä Espoo ja Tangomarkkinat. Huikeita muistoja jäi kaikista!)

Toivottelen sinulle oikein mukavaa tammikuun alkua ja terveyttä <3

Mites oletko itse miettinyt, oletko ekstrovertti, introvertti vai jotain siltä väliltä?

Tuhat kiitosta tästä vuodesta

Pian vuosi vaihtuu!

Tuhat kiitosta tästä vuodesta sinulle joka vierailet täällä blogissani 

Katsotaan kauniin ajatuksin tulevaan <3

Toivon sinulle kaikkea hyvää jokaiseen hetkeen. Itse siirryn vuoteen 2022 ilman lukuisia lupauksia.

Toivon, että voin elää entistä vahvempana omannäköistä elämääni ja uskon, että kaikki on mahdollista, jos on valmis tekemään töitä asioitten eteen.

Hyvää uutta vuotta!

-Kristiina

Musta peili

Kun sain käteeni Emma Puikkosen Musta peili romaanin ja luin takakannesta " Kolme naista, kolme aikakautta ja kolme kohtaloa" ja että "Musta peili on maagisen kaunis romaani maailmasta, jota öljy pyörittää". Ensimmäinen ajatus oli, että naiset ja öljy! Onpas mielenkiintoinen yhdistelmä. Ajatukseni menivätkin heti sitten öljynporauslautoille :)

Hollantilainen Lotte Teer elää lapsuuttaan 1970- luvulla öljykriisin keskellä. Loten äidillä on suuria mielenterveysongelmia. Äiti pesee, puhdistaa, puhdistaa, pesee ja aloittaa taas alusta. Lotte lähteekin etsimään isosiskoaan, kun hänellä on suuri huoli äidistään. Sisko löytyy mielenosoituksesta moottoritieltä. Aikuisena tämä Lotte on sitten töissä öljy-yhtiön tiedottajana.

Norjalainen Astrid Fuglesang on aktivistinuori, joka kiipeää vuonna 2028 Bergenin öljynporauslautalle ja jää heti kiinni. Päämääränä hänellä on aktivistikavereiden kanssa vallankumous. Astrid kuvaa ahkerasti sosiaaliseen mediaan materiaalia toiveena pelastaa maapallo öljyteollisuuden tuhoilta.

Ida Tarbell on journalisti. Hänen kirjoitukset paljastivat öljymonopolin tekemiä väärinkäytöksiä. Kirja kertoo Idan lapsuudesta 1860-luvulla jolloin perheet etsivät öljystä varakkuutta ja onnea.

Kirjassa näiden kolmen naisen kohtalot kietoutuvat toisiinsa ja heitä yhdistää öljy. 

Kirja on taitavaa niin taitavaa kerrontaa, vaikka aihe tuntui alussa itsestäni kummalliselta, luin kirjan suurella mielenkiinnolla ja huomasin, miten kirjan tapahtumat nivoutuvat tähän maailmaan missä nyt elämme. Välillä ajatukseni sinkoilivat Elokapinan uutisointiin.

"Astrid alkaa hilautua ylöspäin. Köysi heijaa sivusuunnassa, välillä on pidettävä taukoa. Hän on harjoitellut, mutta ei tarpeeksi, hän tajuaa katsoessaan ylöspäin. Matka on ihan saatanan pitkä".

"Meri, jonka yllä hän roikkuu, kuohuu ja sihisee lautan jalkoja vasten kuin keittokattila"

Emma Puikkonen s.1974 on kirjailija ja teatterintekijä.

Kirja on julkaistu 9.9.2021 WSOY

Musta peili on Runeberg palkinto ehdokas 2022

Himoshoppaajan joulu

Kirjailija Sophie Kinsella tunnetaan erityisesti Himoshoppaaja-sarjastaan. Sophie Kinsella on englantilaisen Madeleine Wickhamin kirjailijanimi. Sophien kirjoja on myyty yli 40 miljoonaa kappaletta yli 60 maahan.

Itselleni tämä Sophie Kinsellan kirja Himoshoppaajan joulu ( alkuperäinen teos  Christmas Shopaholic) oli ensimmäinen kirja, jonka luin tästä hänen Himoshoppaaja-sarjastaan. Kirja oli suorastaan hengästyttävä ja täynnä kekseliästä huumoria.

Kirjan päähenkilö Becky järjestää ensimmäistä kertaa joulua omassa kodissaan. Becky ja Luke ja heidän tyttärensä Minnie ovat muuttaneet maaseudulle lähemmäksi isovanhempia ja Suze ystävää, jonka matkamuistoputiikissa Becky nyt sitten työskenteli. Aikaisemmat joulut olivat hänen vanhempiensä järjestämät mutta nyt nämä vanhemmat olivat Beckyn suureksi hämmästykseksi kertoneet muuttavansa Lontooseen nuorten suosimalle trendialueelle. 

Kirjassa nettishoppaillaan, metsästetään vegaanikalkkunaa ja ex-poikaystävänkin yllätystapaaminen mahtuu joulun valmisteluihin. Beckyn miestä Lukea ja hänen tytärtään Minnieta kuvataan kirjassa hyvin lämpimällä tavalla. Beckyn täydellisen joulun valmistelusta uhkaa tulla kuitenkin "sekametelisoppa".

Lainaan tähän kirjasta otteen, kun Becky löysi unelma joululahjan miehelleen mutta hintalappu saa hänet haukkomaan henkeään. Kun myyjä lähestyy häntä, Beckyn päähän pälkähtääkin loistoidea.

"Päivää, lausun asiallisesti."Minä olen Becky Brandon omaa sukua Bloomwood." Ojennan käteni. "Työskentelen  brändinäkyvyyden parissa. Oletteko te sellainen henkilö, jonka kanssa voin keskustella liikeasioista?" 

Kirjan hahmot on rakennettu taitavasti ja niihin on helppo eläytyä mukaan. Beckyn tarmokkuus on ihailtavaa ja kirja onkin hyvin jouluun inspiroiva. Välillä nauroin jopa ääneen. Kirja antaa myös veraistukea joulun paniikkishoppailuun.

Näitä joulukirjoja on hauska lukea. Tänä vuonna tämä olikin jo toinen jouluun liittyvä kirja, jonka luin.

KIITOS Wsoy arvostelukappaleeksi saadusta kirjasta

Kaunista ja turvallista joulua

Kaunista joulua <3

Kampaamo

Pienyrittäjyyttä, talousvaikeuksia, juoppo äiti, vastuuton ex-mies, hankalat teinit ja unelma paremmasta elämästä, sitä on Mika Myllyahon Kampaamo. Kampaamo näytelmä on hänen aiemman Kansallisteatterille kirjoittaman ja ohjaaman esityksen Korjaamon itsenäinen sisarteos.

Sellainenkin asia kuin vessanpöntön tukkinut paska voi aloittaa uuden elämän.

Ansku ja Raikku ovat lapsuudenkavereita ja heillä on Kampaamo kaupungin laidalla. Liiketila on tosi huonossa kunnossa, nurkat on homeessa ja vessaakaan ei voi käyttää se  kun oli mennyt tukkoon hyväntekeväisyys asiakkaan jälkeen. Unelmissa naisilla onkin uusi toimitila lähiön ostarilta, siellä olisi iso ikkuna ja kivoja ruokapaikkoja lähellä. 

Kampaamoa siivoaa Anskun ja Raikun kaveri Sisko, joka on menettänyt säästönsä jouduttuaan netissä huijatuksi. Huoltomies Erkki taas rassailee vessanputkia, mitä nyt pakkoneurooseiltaan ehtii. Erkillä kiiltää aina kengät hienosti. Anskun juoppo äiti käy ruinaamassa tyttäreltään rahaa ja leikkauttamassa kaksihaaraisia hiuksistaan. Raikku on tulisielu, joka kiihtyy nollasta sataan sekunnissa ja kun taustalla on potkunyrkkeilyä mestaruustasolla niin lopun voi arvatakin. 

Näytelmässä kuvataan keskeisesti naisten sisäistä maailmaa duunariarjen keskellä. Ulkomaailma tulee esille videoiden kautta.

Tunsin suurta sympatiaa näitä naisia kohtaan. He eivät lannistuneet vaikka elämässä vastoinkäymisiä oli paljon.

Näytelmä toteutettiin neljän näyttelijän voimin.

Ansku, kampaaja Sari Puumalainen

Raikku, kampaaja Maria Kuusiluoma

Sisko, siivooja Katariina Kaitue

Erkki, taloyhtiön huoltomies Petri Liski

Kaikki näyttelijät esiintyivät myös muissa rooleissa.

Ohjaus ja lavastus Mika Myllyaho

Pukusuunnittelu Auli Turtiainen

Musiikki Samuli Laiho

Näytelmä sai Ensi-illan Vallilan kansallisteatterissa 8.12.2021

Näytelmän kesto 1h 30 min, ei väliaikaa

Iso kiitos Bloggariklubille ja Kansallisteatterille lipusta

Lämmin suositus <3 

Mika Myllyahon näytelmät ovat menestyneet niin Suomessa kuin ulkomailla, en usko, että tämäkään tragikomedia tekee poikkeusta.