Kellokosken prinsessa

Museokierros jatkui ja vuorossa oli Kellokoski. En ollut koskaan ennen käynyt Kellokoskella vaikka matkaa sinne on vain pienen koukkauksen verran mökkimatkalta. Kellokoskella minua kiehtoi sairaalamuseo. Museo olikin kaunis vaaleansininen puurakennus. 

Kiertelin hiljakseen museota katsellen erilaisia psykiatrian hoitomuotojen esittelyjä. Insuliinihoito ja sähköshokkihoito välineitä katsellessani laitoin hetkeksi silmät kiinni, jotenkin tuntui pahalta, vaikka en epäilekään etteikö joku olisi apua näistä hoidoista saanut. Sähköshokki hoitoahan käytetään nykyisinkin masennuksen hoitona tosin nukutuksessa. Mutta se mikä minua kiinnosti jopa kiehtoi, oli Kellokosken prinsessana tunnetun Anna Lappalaisen elämä.

Kiehtovaksi teki se, miten Annan mieli pakeni todellista elämää kuninkaalliseen elämään 55 vuotta. Ilmeisesti Annan mieli suojeli häntä näin todellisuudelta. Museossa olikin esillä Annan elämään liittyviä asioita. Olen nähnyt Annan elämästä kertovan fiktiivisen "Prinsessa" elokuvan. Hänestä on kirjoitettu myös kirja, jonka haluaisin kyllä lukea, toivottavasti saan sen joskus käsiini. Muistan lukeneeni, että myös musikaali on tästä Kellokosken prinsessasta tehty. 

Anna Svedholm o.s Lappalainen syntyi 27.6 1896 Kuopion maalaiskunnassa ja kuoli 17.7.1988 Sipoossa.

 Annan isä kuoli, kun hän oli 4-vuotias ja äiti ei pystynyt elättämään lapsia ja Anna joutui sijaiskoteihin. 

18-vuotiaana Anna toimi Helsingissä Ateneumin mallina ja laulutaitoisena viihdytti yleisöä kuppiloissa. Keuhkosairauden myötä Annan laulajanura loppui ja hän kouluttautui hierojaksi. Tarinat kertovat, että hän oli hierojan ammatissaan hyvä. 

30-vuotiaana Anna solmi avioliiton ruotsinkielisen puutarhurin Arthur Svedholmin kanssa. Avioliitto oli kuitenkin lyhyt, vain kaksi ja puoli vuotta. Avioeron jälkeen Anna alkoi oireilemaan. Hänen elämänhallintansa oli hukassa ja käytöshäiriöitä oli yhä enemmän ja enemmän. Anna joutuikin psykiatriseen hoitoon. Hänelle annettiin kuitenkin välillä mahdollisuus asua äitinsä kanssa mutta se ei onnistunut. Annan kerrotaan käyttäytyneen äitiään kohtaan aggressiivisesti.

 Vuonna 1933 Anna joutui Kellokosken sairaalaan ja hän diagnoosinsa oli maanisdepressiivinen psykoosi - mania/ skitsofrenia. Anna eli yli 55 vuotta potilaana psykiatrisissa sairaaloissa. 

Anna itse kertoi elämästään näin:

"Hänet oli alle vuoden ikäisenä napannut lastenvaunuista aarnikotka, joka kuljetti hänet Lappiin lappalaisten hoiviin. Hän oli Englannista Buckinghamin palatsin kuninkaallinen prinsessa".

Ensin tätä harhaa yritettiin hoitaa mutta loppujen lopulta Annan annettiin elää kuninkaallisena prinsessana ja hoitohenkiläkunta oli siinä mukana. Anna oli Prinsessa isolla P:llä. Hänestä prinsessasta tuli tunnettu potilas ja viihdyttäjä. Prinsessa piti Juhannusaaton konsertteja kartanon parvekkeelta ja prinsessa oli myös taitava kädentaidoissa. Kellokosken sairaalamuseossa on Anna prinsessan töitä esillä. Tekipä tämä prinsessa myös karkumatkan toisen aatelisnaisen kanssa Tukholmaan.

89-vuotiaana Anna siirrettiin Nikkilän sairaalaan. Omien sanojensa mukaan talvipalatsiin. 

Anna kuoli vuonna 1988 Nikkilässä ja hänen viimeiset sanansa olivat:

"En minä mikään prinsessa ole, minä olen Anna Lappalainen"

Kellokosken sairaalamuseoon on vapaa pääsy

Toivottelen sinulle oikein mukavaa elokuun alkua!

Runebergin kotona

Kun nyt tuli hankittua museokortti niin lomareissulla tuli sitten käytyä museoissa ja yksi niistä oli Runebergin koti. Tämän kansallisrunoilijamme talo sijaitsee Porvoossa. 

Johan Ludvig Runeberg  syntyi 5. helmikuuta 1804 Pietarsaaressa ja kuoli 6. toukokuuta 1877 Porvoossa. 

Runeberg oli jo eläissään hyvin suosittu, häntä palvottiin kansallissankarina. Tunnetuin kunnianosoitus hänelle on nimetty oma päivä Runebergin päivä 5. helmikuuta. Runebergin kerrotaan pitäneen hyvin paljon makeasta, niinpä me syödäänkin sitten runebergintorttuja kyseisenä päivänä. 

Tämä Maamme laulun ja Vänrikki Stoolin tarinoitten luoja avioitui pikkuserkkunsa Fredrikan kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. 

Yliopisto opinnot hän suoritti Turussa. Porvooseen hän muutti vuonna 1837.

Runebergin koti oli ihan mukava vierailukohde. Fredrikan pikkuinen puutarhakin oli kaunis. Museossa on opaskierroksia mutta itse halusin kierrellä kaikessa rauhassa. Viininpunainen väri sisustuksessa näytti olevan vallitseva.

Ilmeisesti Runeberg oli tuolla sängyn alla

Runebergin patsas sijaitsee läheisessä puistossa

Kuva netistä

Ystävättäreni, joka on myös varhaiskasvatuksenopettaja on ihan hurahtanut tuohon Runebergiin eipä tuossa mitään komea mieshän tuo on :) Lapset saa varhaiskasvatuksessa kuulla häneltä hienoja tarinoita Runebergin päivänä.

 

Toivottelen sinulle mukavia kesäpäiviä ❤ Nyt on luvattukin loppuviikosta sadetta. Piha onkin ihan rutikuiva, joten sade on ihan toivottua.

Siinä välissä olin elossa

Yle Areenassa on tällä hetkellä kuunneltavissa Miss Suomesta 1977 Armi Aavikosta tarina. Tässä 20 osaisessa musiikkidraamassa Armia esittää Minka Kuustonen. Kuunnelmalla on hyvin kaunis nimi " Siinä välissä olin elossa". Jokaisen kuunnelman osan alussa Armi esittelee itsensä, kertoo syntymävuotensa ja kuolinvuotensa ja sanoo: " Siinä välissä olin elossa".  

    Kuva netistä

Muistan hyvin, kun katsoin televisiosta vuonna 1977 kun 18-vuotias Armi Aavikko kruunattiin Miss Suomeksi. Missikisoja katsottiin tuohon aikaan paljon, aivan eri tavalla kuin nykyisin. Muistan hyvin myös, miten Armin missikruunu oli vinossa ja miten hänen toinen silmänsä hiukan karsasti. Hänessä oli kuitenkin jotain aivan ihanaa säteilyä joka välittyi katsojille ruudun toiselle puolelle. Teinin innolla seurasin Armin missivuotta ja laulajan uran alkua. Muistan lukeneeni juttuja Armista ainakin Seura lehdestä ja Suosikista. Alussa minua viehätti myös Armin ja Dannyn yhteistyö ja "Tahdon olla sulle hellä" biisi kuuluikin "kasettimankaltani" usein. Olin nauhoittanut sen radiosta Nuorten sävellahjasta, jota Jake Nyman juonsi. Muistan kun odotin, että kello tulisi lauantaisin 16.05 ja Nuorten sävellahja alkaisi. 

Jossain vaiheessa Armin ja Dannyn seuraamiseni lopahti ihan tyystin, mutta kuunnelmaa oli nyt kuitenkin mukavaa seurata, mutta myös hyvin surullista Armin kohtalosta johtuen.

    Kuva netistä Ilta-Sanomat

Kuunnelmassa Dannya Ilkka Lipsasta esittää Ilkka Heiskanen. Muissa rooleissa mm. Armin äitinä Miia Nuutila, Leilana (Dannyn sihteeri) Anna-Leena Sipilä ja Arjana (Armin sisko) Saara Kotkanniemi.

Sarjan on käsikirjoittanut Kati Kaartinen.

Musiikki on tässä tarinassa keskeisessä osassa sekä myös musiikkibisnes aina 1970-luvulta lähtien. Kuunnelmassa haastatellaan myös vuosina 2020-2021 henkilöitä, jotka olivat Armin mukana hänen elämänsä vaiheissa.

Armin ja Dannyn suhteesta puhutaan avoimesti, mikä se sitten oli, sen saatte kuulla kuunnelmasta.

Armin äitiä ja sisarussuhteita kuvataan hyvin kauniisti. Armin siskon Arjan itsemurha oli Armin elämän yksi suurista tragedioista.

Armi alkoholisoitui ja Haukilahden lähiöbaarista tuli hänelle arkea. Armi oli useaan kertaan katkaisuhoidossa ja kuunnelmassa kerrotaan myös, että hän olisi ollut hoidossa suljetulla osastolla. 

Armin viimeisistä päivistä kuunnelma kertoo, että Armi pyysi Dannya viemään hänet autollaan joulunviettoon äitinsä luo. Armi oli yskäinen ja kertoi, että häntä on flunssa vaivannut pitemmän aikaa. Äiti kehoitti häntä menemään lääkäriin mutta Armi ei halunnut joulunpyhinä. 

Armin äiti huolestui tammikuussa, kun hän ei saanut yhteyttä tyttäreensä. Äiti ottikin sitten yhteyttä Armin taloyhtiön talonmieheen. Talonmies löysi Armin kuolleena turkki päällä asunnostaan.

Armi kuoli 43 vuotiaana keuhkokuumeeseen.

Armi syntyi syyskuussa 1958 ja kuoli tammikuussa 2002 siinä välissä hän oli elossa. Armi Aavikko on haudattu Malmin hautausmaalle Helsingissä.

Kiitos Minka Kuustoselle loistavasta roolisuorituksesta. Hän oli mielestäni oikea valinta esittämään Armia.

Kuva netistä

Kuunnelma on kuunneltavissa Yleareenassa 28.8.2021 asti

Onni

Joka kesäinen Porvoon reissu oli tänä kesänä hiukan erilainen, kun siihen sisältyi nyt hotelliyö. Hotelliksi valikoitui boutique Hotelli Onni aivan vanhan kaupungin sydämestä Porvoon kirkon kupeesta

Onni on kunnostettu hotelliksi 1700-luvun kartanosta

Onnin jokainen huone on yksilöllisesti sisustettu ja näitä huoneita tässä hotellissa on viisi kappaletta. Tykkäsin kovasti huoneeni kartanomaisesta tunnelmasta ja mikä parasta ilmastointi oli loistava. Mittari näytti ulkona +31°C Huh hellettä!

Eihän se loma aina mene kommelluksitta. Huoneen wc oli rikki. Ystävällinen henkilökunta tuli kyllä heti tarkistamaan ja tilasi huollon. Pari tuntia siinä meni ennen kuin wc saatiin kuntoon

Aivan ihanasta kaapista löytyi myös kylpytakki ja tossut. Tosin minulle 44 kokoiselle hotellin kylpytakki oli liian pieni. Olisin varmasti voinut vaihtaa isomman koon, mutta se nyt jäi tekemättä

Hotellin yleiset tilat on sisutettu aivan mielettömän ihanasti

Hotellin minibaari oli Smeg jääkaappi vastaanottotilassa. Kurkkasin juomavalikoimaan ja hyvältä näytti

Ylhäällä olevassa kuvassa Hotelli Onnin reception, kyllä tuossa kelpaa vastaanottaa hotellivieraita. Aivan ihana!

Aamiainen oli oikein herkullinen ja kiva ja kattaus oli kaunis. Oli ihanaa juoda kahvia kahvikupista kahvipannun ollessa pöydässä :)

Hotellissa sijaitseva

Ravintola SicaPelle 

 tarjoaa bistroklassikoita mutta myös yllätysmenuja. SicaPelle on saanut nimensä porvoolaissyntyisen kuvanveistäjä ja taiteilija Ville Vallgrenin lemmikkiporsaan mukaan. Kiva nimi ollut possulla!

Vanhan kaupungin sydämessä on myös Onnin sisarushotelli Pariisin Ville -  taiteilija Ville Vallgrenia on kutsuttu "Pariisin Villeksi"

Hotelli Onni sijaitsee osoitteessa Kirkkotori 3

Kivoja kesäisiä päiviä sinulle💙

P.s Tuon kuvassa olevan turkoosin neuletakin ostin Porvoon Citymarketista.

 Itse tykkään väristä kovasti

Tähän loppuun vielä, että minulla oli ilo saada ALEKOODI Nextory ääni ja e-kirja palveluun. Koodi oikeuttaa ilmaiseen 45 päivän kokeilujaksoon. Tilauksen voi lopettaa milloin vain. Jos joku asia mietityttää niin Nextoryn asiakaspalvelusta saa neuvoja. 

Nextory toimii puhelimella ja tabletilla

Alekoodi on voimassa 31.8.2021 asti

Tässä suora linkki 

ALEKOODI

Visiitillä aavelaivalla?

Enpä olisi ikinä uskonut, että kirjoittelen tänne postausta jäänmurtajasta, itseänikin ihan hymyilyttää. Vierailu museolaiva Tarmolla oli kuitenkin niin kiehtova, että on ihan postauksen arvoinen tämä jäänmurtaja.

Jäänmurtaja Tarmo valmistui vuonna 1907 ja särki jäätä aina vuoteen 1970 asti. Tarmo kärsi Talvisodan pommituksissa pahoja tuhojakin

mutta oli kuitenkin Suomen 1900-luvun tehokkain murtaja.

Tarmo on kunnostettu/entisöity vuosina 1990-1992 ja sijoitettu yli 10 vuotta sitten Kotkaan ja se on ollut avoimena yleisölle osana Merikeskus Wellamoa.

Kapteenin hytti

Salonki

Emännöitsijän hytti

Siinä on keitelty kuppi sun toinenkin kahvia

 

                              Päällystö messi

Päällystön kylpyhuone

Miehistön hytti

Keulakonehuone

Tarmo on rakennettu Englannissa ja tarinat kertovat, että laivalla kummittelee. Aaveiden jäljillä (yliluonnollisten ilmiöiden tutkimus) ohjelmaa on tehtykin jäänmurtaja Tarmolla. Aavedata on saanutkin

useita kylmääviä havaintoja laivalla.

Jäänmurtaja Tarmo on museokortti kohde

Toivottelen täältä sinulle oikein mukavaa viikkoa!