Romurakkautta aloittaa Nelli Hietalan Sulkavaaran siskokset romaanisarjan.
Kirjan päähenkilö Jessi on eronnut teini-ikäisen tyttären Viljan äiti. Jessin kodissa on alkanut putkiremontti ja Jessi pakenee sitä synnyinseudulleen sisarensa Johannan luo. Sisarusten isä on kuollut hiljattain ja heitä odottaakin isän jäämistön läpikäyminen. Isän rintamamiestalo notkuu tavaran paljoudesta ja pihalla on heidän isänsä tekemää romutaidetta, jota ihmiset käyvät katsomassa ja ihmettelemässä.
Jessin ollessa isänsä talossa, ovelta kuuluu koputus. Sisään astuu Petja Helle ITE - taiteen tutkija. Petja on suorastaan innoissaan kaikesta näkemästään vaikka Jessin ja Petjan näkemykset Jessin isän teoksista eivät käy ihan yksiin.
Johanna Jessin sisko surkuttelee, ettei isältä löytynyt testamenttia, kaikki olisi ollut paljon helpompaa. Johanna viihtyy maaseudulla käsityöpiirien vetäjänä ja hänellä on kutsumus joka lienee ehkä suurin syy siihen, että hän on itsenäinen nainen. Jeesus parisuhdemarkkinoilla on tiukka vastus. Johannalla asuu kylällä kuitenkin oma kalastaja nimeltään Henri. Henri tuo aina Johannan luona yökylässä käydessään kalaa. Johannan pakastin onkin täpötäynnä kalaa.
Kirjan tapahtumat on kuvattu hauskasti ja elävästi.
Testamenttikin löytyi ja asiat loksahtivat ainakin jotenkin paikoilleen.
Kirjan loppu tuli mielestäni liiankin hätäisesti eikä loppu ollut mitenkään yllättävä mutta siihen mihin kirjan tarina jäi on tietysti hyvä jatkaa seuraavaan Sulkavaaran siskosten tarinaan.
Tämä kirja on lemmenliekkejä pönttöuunin lämmössä niin kuin takakannessa kerrotaan. Mielestäni hauska feelgood - romaani. Kirja sijoittui talvi-aikaan, mutta voisin kuvitella lukevani sitä myös kesällä mökillä.
Kirja saatu Otavan ja Kariston vaikuttajatapahtumasta Kirjamessuilta 2023
Kiitos <3
Sinulle toivottelen mukavaa viikkoa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.